Lapsien vakuuttaminen siitä, että koulutöihin on syytä keskittyä ja käyttää aikaa, voi olla suuri jännitteiden aiheuttaja. Äiti Jennifer ja hänen tyttärensä Emilia ja Susanna* antavat näkemyksensä tyypillisestä äiti-tytärtaistelusta läksyjen osalta. Tämä osoittaa, miten toisen näkökulman ymmärtäminen voi vähentää mielipahaa kaikilta osapuolilta.
Jennifer-äidin näkökulma: haluan, että Emilia työskentelee ahkerammin
Jennifer opiskeli itse ahkerasti ansaitakseen yliopistopaikan ja tullakseen matemaatikoksi. Nyt hän käy päivittäistä keskustelua 15-vuotiaan tyttärensä Emilian kanssa hänen opintoihinsa liittyen.
"Hän on hyvä taideaineissa ja useimmiten tekee läksynsä, mutta hän ei pidä matematiikasta eikä luonnontieteistä ja tekee niiden läksyt nopeasti tai ei ollenkaan", hän sanoo. "Ongelmana on, että olen itse sitä mieltä, että nämä ovat tärkeitä aineita ja avaavat monia ovia elämässä. Alussa yritin tarjota apuani, mutta hän kieltäytyi, joten annoin hänen tehdä läksynsä itse."
"Sitten aloin tarkistaa läksyjä hänen ollessa ulkona ja huomasin, miten huolimattomasti ne oli tehty. Tietenkin hän oli ärsyyntynyt, kun olin katsonut hänen koulukirjojaan, mutta olin vain niin harmissani, kuinka vähän vaivaa hän näki läksyjen eteen. Kinastelimme tästä."
Emilia-tyttären näkökulma: äiti vain kritisoi minua
Emilia näkee asian toisin. Hän kertoo, kuinka äiti tarjoaa "apua" läksyissä.
"Mitä se oikeasti tarkoittaa," Emilia sanoo, "hän kertoo minulle mikä on väärin. Sitten hän ei ymmärrä ja suuttuu, kun itse turhaudun, koska en tiedä vastausta. Tämä saa minut tuntemaan itseni kelvottomaksi ja tuntuu, että äiti ei rakasta minua, koska en täytä hänen vaatimuksiaan. "
Sen sijaan, että äiti rohkaisi häntä parempaan suoritukseen, Emilia sanoo, että hänen äitinsä käyttäytyminen tekee hänet hermostuneeksi ja laskee hänen motivaatiotaan tehdä kotitehtäviä.
"Joskus tuntuu todella pahalta ja hyödyttömältä, silloin puhun isälle, joka ymmärtää minua", hän lisää. "Mutta oikeasti haluaisin, että äitini lopettaisi nalkuttamisen ja antaisi minun löytää omat tapani."
Susanna-sisaren näkökulma: ymmärrän molemmat näkemykset
Emilia keskustelee toisinaan isosiskonsa Susannan, 22, kanssa, joka muistaa omat kinastelunsa äidin kanssa kotitehtävistään.
"Emilia on haastavampi kuin minä, ja häntä häiritsee tapa, jolla äiti käyttäytyy paljon enemmän kuin minua koskaan häiritsi", hän selittää. "Ymmärrän äitiäni, joka haluaa auttaa Emiliaa, koska hän on viisas ja tiedän, että hyvien arvosanojen saaminen on auttanut minua saamaan haluamani uran."
Hän näkee myös Emilian turhautumisen. "Olisi hienoa, jos hän voisi puhua äidille tunteistaansamalla tavoin kuin hän puhuu minulle", sanoo Susanna. "En usko, että äiti tajuaa, kuinka Emilia pahoittaa mielensä, kun he riitelevät."
Susanna on ehdottanut, että hänen vanhempansa palkkaisivat tutor-opettajan Emilialle tai puhuisivat opettajille, eivätkä olisi itse niin läheisesti mukana. "Uskon, että siskoni tarvitsee kannustusta," hän lisää, "ja ehkä se auttaisi Emilian itsetuntoa ja antaisi hänelle luottamusta, kun hän huomaa, että osaakin tehdä asiat itse."
Äiti-tytärsuhteen vahvistaminen: kompromissi on avain
Mitä haluamme lapsillemme ja miten voimme valmistaa heidät tulevaisuutta varten, voi olla ristiriidassa sen kanssa, miten he näkevät asian. Tämä pätee erityisesti silloin, kun meillä on vaikeuksia ymmärtää, miksi tietyt asiat ovat heille niin tärkeitä. Mitä äidit voivat tehdä auttaakseen?
Tyttöjen kiinnostuksen kohteet muuttuvat iän myötä
Elvin ollessa 11-vuotias hän halusi aloittaa pianonsoiton opettelun ja hänen vanhempansa maksoivat hänelle pianotunteja. Kahden vuoden ajan hän oli innostunut ja harjoitteli säännöllisesti. "Mutta sitten hän menetti kiinnostuksensa ja sanoi, ettei kukaan hänen ystävistään soittanut instrumentteja", hänen äitinsä Maria sanoo.
Elvin vanhemmat olivat turhautuneita. "En vain pitänyt enää pianonsoitosta. Ja pianotunnit olivat aina lauantaiaamuisin, kun ystäväni hengailivat yhdessä. Ajattelin, että voin aloittaa pianonsoiton uudelleen myöhemmin, jos haluan," Elvi kertoo itse.
Vanhemman sisaruksen näkemys voi auttaa
Voi olla hyödyllistä pyytää sisarelta tai sukulaiselta näkemystä ristiriitaan ja näin huomioida kaikki näkökulmat.
Elvin 20-vuotias isoveli auttoi häntä ymmärtämään, että hän voi kertoa vanhemmilleen, että haluaisi harjoitella silloin, kun hänelle sopii sen sijaan, että lopettaisi soittamisen kokonaan. Kun hän kertoi ystävien kanssa vietetyn ajan tärkeydestä, vanhemmat ymmärsivät halun luopua pianonsoitosta ja suostuivat kompromissiin.
"Ymmärsimme myös," Maria sanoo, "että Elvillä oli huono omatunto siitä, että hän luuli aiheuttaneensa meille pettymyksen. Samalla hän oli myös huolestunut siitä, että jäisi ulkopuoliseksi, jos hän ei voisi viettää tärkeää aikaa ystäviensä kanssa."
Onko sinulla samanlaisia äiti-tytärsuhdeongelmia? Tunnetko, että pyrkimyksesi kannustaa tytärtäsi saa aikaan päinvastaisen reaktion? Aloita keskustelu ja selvitä hänen näkökulmansa.
